Kategoriat
Blogit

Kari Suokas: Perinteillä ja vahvalla yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen

Kari Suokkaan mielipidekirjoitus

Hämeenlinnalla on paljon vahvuuksia, jotka liittyvät kaupungin historiaan ja perinteisiin. Tunnetuimmat niistä lienevät linna, Sibelius ja olympialaiset. Jokainen niistä on kuitenkin vuorollaan joutunut kokemaan rappeutumista tai aliarvostusta. Onneksi nyt tilanne on toisin.

Hyvä esimerkki kehityksestä on Ahveniston olympiapuisto. Sen kunnostuksesta kuuluu suuri kiitos kaikille niille vapaaehtoista työtä tehneille, jotka uurastivat asian eteen vuosikausia sekä muutamille viisaille virkamiehille ja luottamushenkilöille, jotka ymmärsivät asian tärkeyden. Sinnikkyys on palkittu, eikä olympia-allasta ole täytetty hiekalla.

Vielä muutama vuosi sitten käytiin keskustelua lukioidemme, erityisesti lyseon lukion tulevaisuudesta. Lopputulos oli hyvä, itse asiassa ainoa mahdollinen. Lyseon lukio kuuluu kaupungin keskustaan omalle vanhalle paikalleen, jossa lyseo on toiminut vuodesta 1888 alkaen. Kun lukiolaiset muuttavat takaisin lyseon mäelle, he omalta osaltaan elävöittävät kaupunkimme keskustaa. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten historia ja perinteet linkittyvät nykyaikaan ja vahvistavat kaupunkimme elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä.

Yhteistyö on voimaa. Me voimme hämeenlinnalaisina yhdessä olla ylpeitä kaikesta siitä menestyksestä, mitä kaupunkilaiset ja esimerkiksi urheiluseuramme saavuttavat ja niistä lukuisista kulttuuritapahtumista, joita suurelta osin vapaaehtoisvoimin on luotu. Näistä syntyy vahva hämeenlinnalaisuuden tunne.

Kaupunkimme peruskivet ovat nimenomaan kaupungin historiassa ja perinteissä. Ne ovat vahvuuksiamme, joiden ansiosta erotumme muista ja olemme vetovoimainen kaupunki niin asukkaille, yrityksille kuin matkailijoillekin. Nämä peruskivet ovat ne, joiden varaan voimme rakentaa myös tulevaisuutemme. Kun sen lisäksi huolehdimme hyvin kaupunkimme elinvoimasta, pystymme turvaamaan kaikki ne palvelut, joita kuntalaiset tarvitsevat.

Saamme vahvistettua kaupunkimme elinvoimaa, kun ymmärrämme elinkeinoelämän tärkeyden kaupungin taloudelle. Kun otamme kaupungin kärkitavoitteeksi asumisen ja ympäristön laadun parantamisen, houkuttelemme kaupunkiimme uusia asukkaita ja yrityksiä.

Kun toteutamme rakennushankkeemme entistä taloudellisemmin, pidämme kaupungin talouden tasapainossa. Kun kuuntelemme kuntalaisia palveluverkkomme rakentamisessa ja tarjoamme palveluissa valinnanvapautta, saamme kritiikin sijaan kiitosta. Teemme hyviä päätöksiä – inhimillisesti ja kestävästi.

Kari Suokas

asianajaja, varatuomari

Julkaistu Hämeen Sanomissa 31.5.2021

Kategoriat
Blogit

Lehkonen&Saarinen: Matkailu yhdistää eri toimijat – alueiden kehittämiseen mallia Iittalasta

Helena Lehkosen ja Seppo Saarisen mielipidekirjoitus

Go Iittala Village –hanke käynnistyi syksyllä 2020. Sen tavoitteena on varmistaa kasvun kynnykselle päässeen matkailukylän kehitys i-laakso 2030 –hankkeessa koostetun strategian mukaisilla toimenpiteillä. Kehittämisen tavoitteet Iittalassa ovat: 1.Iittalan juhlavuoden 2021 maksimaalinen hyödyntäminen, 2. Kävelijän taidereitin edistäminen 3. Luovan alan yrityskeskittymän vahvistaminen, kohti muotoilun, taiteen ja artesaanien kylää, joka on yhtä aikaa vierailukohde ja aito aktiivisten ihmisten kylä. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan laajapohjaista yli organisaatiorajojen menevää matkailualueen yhteiskehittämistä – uudenlaista ekosysteemistä toimintaa. On hienoa, että kohti tavoitteita on edetty ja edetään yhteisvoimin sitoutuneen projektipäällikön johdolla. Iittalan esimerkki kertoo alueiden elinvoimaisuudesta, joka odottaa pääsyä vielä paremmin esille.

Onnistuminen edellyttää kovaa työtä ja usein muutosta ja uutta ajattelutapaa – myös julkishallinnolta. Tarvitaan uudenlaisia, avoimia ja kestäviä toimintatapoja, jotka helpottaisivat yksittäisten tahojen toimintaa esimerkiksi niin, että yksittäiset tahot eivät joudu juoksemaan läpi kaikkia kaupungin ja muiden viranomaisten sektoreita ja niiden yksittäisiä viranhaltijoita tai toimihenkilöitä kehitysprojekteja suunnitellessaan ja toteuttaessaan.

Olisiko ratkaisuna prosessipankki, jonka ”kehittäjäluukulta” löytyisi asiantuntija, joka toimisi välittävänä tahona, koordinaattorina julkisten ja yksityisten tahojen välissä sekä rinnalla kulkijana, tukena ja kehittäjänä kulloinkin apua tarvitsevalle verkostolle koko hankkeen ajan.

Tähän toimintamalliin kuuluisi julkishallinnon eri toimialojen rajat ylittävä koordinointi, yhdessä ideointi, rahoitusten hankinta, yhteishankkeiden käynnistämisessä auttaminen ja myös innostuksen ylläpitäminen ja uskon luominen vaikeissa tilanteissa. Tämä taho myös kirjaisi ja raportoisi ne hyvät käytänteet, opit ja kokemukset, joita projekteissa, tässä tapauksessa esimerkkinä Iittala, on aikaan saatu pohjaksi muiden alueiden kehityshankkeille niiden ominaispiirteet huomioiden. Tulevalla valtuustokaudella olisikin syytä luoda alueiden kehittämisohjelma, jossa mennään yli sektorirajojen ja kehitetään alueita kokonaisvaltaisesti ja sovelletaan jo koettuja hyviä käytänteitä.

Ekosysteemikehittäminen on alkavalla EU-kaudella keskeisiä periaatteita. Hämeenlinnassakin kannattaa toimia jatkossa proaktiivisesti yhdistämällä kaupungin, yritysten ja asukkaiden resursseja, ja hakemalla tähän myös EU-varoja. Eri alueilla olevaa osaamispotentiaalia hyödyntäen saavutamme jatkuvuutta ja kestäviä tuloksia, jotka hyödyttävät koko kaupunkia. Yhteisenä tavoitteena on, niin yritysten kuin yhteisöjen elinvoiman kasvattaminen, uusien yritysten ja työpaikkojen luominen ja asukkaiden saaminen eri alueille.

Yhdessä tehden laajoillakin hankkeilla on mahdollisuus onnistua.

Helena Lehkonen (KT, yrittäjä) ja Seppo Saarinen (Matkailu- ja tapahtumaliiketoiminnan asiantuntija)

Julkaistu Hämeen Sanomissa 27.05.2021

Kategoriat
Ehdokkaat

Ehdokasesittely Johanna Sipola

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Seuraavat kuntavaalit ovat huhtikuussa 2021. Hämeenlinnan Kokoomus haluaa toimia aktiivisesti Hämeenlinnan kehittämiseksi ja haluaa ehdokkaaksi kuntavaaleihin aktiivisia ja osaavia, kaiken ikäisiä ihmisiä, erilaisista taustoista.

Johanna Sipola

Kasvava ja elinvoimainen Hämeenlinna tarvitsee lisää työpaikkoja, yrittäjiä ja asukkaita. Perheiden arjen Hämeenlinnassa on oltava sujuvaa, junayhteyksien toimivia sekä asumisen viihtyisää ja eloisaa. Näitä asioita haluan edistää.

Olen 43-vuotias, junantuoma hämeenlinnalainen vuodesta 2014. Työskentelen johtajana Keskuskauppakamarissa. Perheeseeni kuuluvat 2- ja 5-vuotiaat pojat sekä puolisoni, joiden kanssa asumme Asemantakana. Olen ehdolla, koska palan halusta päästä mukaan rakentamaan perheeni kotikaupunkia vieläkin paremmaksi paikaksi meille kaikille hämeenlinnalaisille. Haluan varmistaa, että Hämeenlinna on paras kaupunki lapsiperheille ja että juna- ja muut liikenneyhteydet toimivat. Hämeenlinna tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä, sillä vain työ luo hyvinvointia. Kaupungin taloutta on hoidettava vastuullisesti, jotta palvelut pystytään turvaamaan ja tulevaisuuteen investoimaan.

Meidän perheen houkutteli Hämeenlinnaan sujuva arki, toimivat liikenneyhteydet, upea luonto sekä Hämeenlinnan kaupunkikulttuuri ja asuntotarjonta. Haluan vaikuttaa siihen, että Hämeenlinna on kiinnostava ja hyvä asuinpaikka yhä useammalle myös tulevaisuudessa.

Maailmankatsomustani ohjaa ajatus siitä, että meidän on jätettävä maailma lapsillemme paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan edistyksellisyyttä ja halua oppia. Tärkeimpiä arvojani ovat vapaus, vastuu, välittäminen, sivistys ja avoimuus.

Johanna Sipola
Kategoriat
Blogit

Kari Suokas: Menestystä hyvällä yhteistyöllä

Kari Suokkaan mielipidekirjoitus

Kaupunkimme kehityksen kannalta avainasemassa on tasapainoisen talouden ylläpito. Siksi on ensiarvoisen tärkeää huolehtia kaupungin elinvoimasta. Vain siten pystymme turvaamaan riittävän hyvät palvelut tulevaisuudessakin. Ratkaisevassa asemassa on elinkeinoelämän menestys ja riittävän korkea työllisyysaste. Valttikorttimme kilpailussa yritysten sijoittumisesta on erinomainen sijaintimme. Kaikki ponnistelumme on tehtävä sen eteen, että olemme houkutteleva paikkakunta sekä yrityksille että asukkaille.

Kotikaupunkimme tärkein menestymisen mahdollisuus on asumisen viihtyisyydessä. On tarjottava monipuolisia vaihtoehtoja, joihin meillä on erinomaiset edellytykset. Onnistuneella kaavoituksella on huolehdittava siitä, että uudet asuinalueet houkuttelevat muuttajia, mutta samalla myös siitä, että nykyiset asuinalueet säilyvät vähintään yhtä viihtyisinä kuin nykyään.

Kaavoituksessa on toimittava siten, että häiriötä aiheuttava toiminta sijoitetaan riittävän kauas asuinalueista. Kaupungin kasvaessa asuinalueiden keskelle jääneet teollisuustoiminnot on pitkäjänteisellä suunnittelulla ja kiinteistökaupoilla pyrittävä siirtämään pois asuinalueiden välittömästä läheisyydestä.

Erinomaisia asumisen vaihtoehtoja tarjoaa myös elinvoimainen maaseutu kantakaupungin ympärillä. Elävät maaseudun kylät ovat meille rikkaus, josta meidän on huolehdittava. Tulevaisuudessa suhtaudumme aiempaa myönteisemmin vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen vakituiseen asuinkäyttöön.

Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on tärkeää kaupunkimme vetovoiman kannalta. Keskustan eteläranta on rakennettava houkuttelevaksi asuinalueeksi. Tämä tukee samalla omalta osaltaan kaupungin kaupallisen keskustan menestystä. Kaupallinen ydinkeskusta on herätettävä eloon.

Kaupungin edunvalvonnan kannalta tärkein asia lähivuosina on entistä nopeamman junayhteyden saaminen kaupungistamme sekä etelään että pohjoiseen. Pääradan paikka on nykyisellä sijallaan ja tulevaisuudessa Hämeenlinnan asemalla pysähtyvät nykyistä useammat ja nopeammat junat.

Hämeenlinnalla on hyvät onnistumisen mahdollisuudet matkailun alalla. Kaupunkimme historia ja häikäisevät luontokohteet ovat rikkaus, joka meidän on osattava hyödyntää entistä paremmin.

Meillä on tulevina vuosina loistava tilaisuus saada kaupunkimme menestymään alueiden välisessä kilpailussa. Menestyksen saavuttaminen edellyttää meiltä yksituumaisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista. Tässä työssä tarvitaan hyviä neuvottelutaitoja ja kokemusta sovintoratkaisujen aikaansaamiseksi.

Kari Suokas

asianajaja, varatuomari

Kategoriat
Blogit

Karoliina Frank: Syntymästä, elämästä ja kuolemasta

Karoliina Frankin mielipidekirjoitus

Syntymä ja sen vastaparina kuolema, ovat jokaisen kohdalla ainutkertaisia kokemuksia. Niille on aiheellista itse kunkin suoda silloin tällöin ajatus ja päättäjäksi pyrkivän on syytä pohtia elämän ääripäiden merkitystä myös päätöksenteon näkökulmasta.

Olen synnyttänyt uutta elämää kerran. Minusta tuli äiti, lapsi sai elämän. Muistan tuon tilanteen edelleen pienintä yksityiskohtaa myöden. Kokemus on yksi elämäni arvokkaimmista. Olin etuoikeutettu, kun sain synnyttää silloisessa kotikaupungissani, 7 kilometrin päässä kodistani. Synnytysosasto ja vastasyntyneiden tehohoitoyksikkö omassa kotikaupungissa ei ole itsestäänselvyys: Vuonna 1991 Suomessa oli 49 synnytys-sairaalaa, nykyään niitä on 22. Niistä kolme toimii vähäisten synnytysmäärien vuoksi määräaikaisella poikkeusluvalla.

Haluan, että jatkossakin Hämeenlinnassa synnytetään uutta elämä, että tulevatkin vanhemmat voivat kokea syntymän ainutlaatuiset hetket lähellä omaa kotia. Tämä edellyttää erikoissairaanhoidon jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä: Assi-sairaalan osalta pitää jatkossakin tehdä rationaalisia päätöksiä. Synnytysten säilymisen edellytyksenä on kaupungin elin- ja pitovoiman kasvattamista, lapsiperhemyönteistä ja sujuvaa arkea tukeva päätöksenteko – ja niiden tuloksena se, että nuoret valitsevat Hämeenlinnan kotikaupungikseen.

Elämä on rajallinen matka ja kuolema elämän luonnollinen päätös. Toistakymmentä vuotta osallistuin virkamiehenä saattohoitokoti Koivikkoa koskevaan päätöksentekoon. Viime kesänä avasin tuon saattohoitokodin oven omaisena. Kaksi viikkoa saatoimme lapseni isää kohti kuolemaa. Noiden päivien aikana minulle todella kirkastui, kuinka etuoikeutettuja olemme, kun kotikaupungissamme on tuo äärimmäisen merkityksellistä, kuolevan jäljellä olevaa elämää suojeleva ja omaisestaan luopumaan joutuvien elämän jatkumista tukeva yksikkö, inhimillisine ja ammattitaitoisine rinnallakulkijoineen.

Suomen kolmesta itsenäisestä saattohoitokotiyksiköstä yksi sijaitsee Hämeenlinnassa. Kun parantumaton sairaus iskee ja kuolema kolkuttaa ovelle keskellä ruuhkavuosien, silloin kun ”ei vielä millään ehtisi kuolla”, nousee ammattitaitoisen saattohoidon merkitys arvoon arvaamattomaan.

Jokainen kuolee vain kerran. Kaupungissamme pitää olla jatkossakin tuon ainutkertaisen hetken inhimilliseen ja arvokkaaseen kohtaamiseen erikoistunut yksikkö. Jokainen meistä ei saattohoitokotia tarvitse tai sinne ehdi – mutta vuosittain kymmenet perheet avaavat tuon raskaan oven ja saavat arvokasta tukea hetkiin, jolloin suru ja pelko painavat hartioilla.

Syntymän ja kuoleman väliin mahtuu elämä.

Haluamme olla varmistamassa, että Hämeenlinnassa on hyvä syntyä, elää ja kuolla jatkossakin.

Karoliina Frank

HTM, yrittäjä

Kategoriat
Blogit

Mari Parikka-Nihti: Hämeenlinna nostettava matkailun ja kulttuurin keskiöön

Mari Parikka-Nihdin mielipidekirjoitus

Hämeenlinnan sijainti on ihanteellinen saavuttamaan matkailijavirtoja isoilta talousalueilta sekä kansainvälisestä. Olemme helposti saavutettavissa niin etelästä kuin pohjoisesta. Matkailu, tapahtumat ja kulttuuri ansaitsevat laajemman huomion tulevaisuudessa. Tekemätöntä kehittämistyötä on paljon!

Koronan siivittämänä kansallispuistot, viher-, retkeilyalueet ovat täynnä matkailijoita. Olemme ainutlaatuinen kaupunki Suomen mittakaavassa reitistöjen (tai vaikka hyvänä talvena latuverkoston) suhteen. Ensimmäinen edistysaskel olisi tehdä julkaisu, johon kokoamme reitit sekä tulipaikat ja liitämme siihen yritysten tarjonnan matkailun saralla. Kehitetään Ilvesreittiä merkintöjen ja laavu- sekä kotapaikkojen suhteen. Esteettömiä reittejä on Suomessa vielä melko vähän – olisiko tämä myös Hämeenlinnan vetonaula? Pääseehän Ilvesreitille käytännössä ihan Hämeenlinnan keskustan tuntumasta.

Entä miten hyvin markkinoimme pitäjien luontokohteita tai kehitämme Hämeenlinnaa laajemmin? Jo pelkästään Evo ansaitsee oman luontomatkailukoulutuksen, joka olisi helppo linkittää mahdollisen tiedekansallispuiston kehittämiseen. Paras tapa edistää ulkoilua, liikkumista ja aktiivista elämäntapaa on sisällyttää nämä kunnan strategiaan ja kehittää poikkihallinnollisesti yhdessä monen hallintokunnan kanssa.

Kulttuurin tuottajat ovat yksi eniten koronasta kärsineistä tahoista. Tulevalla valtuustokaudella on pidettävä huoli siitä, että kaikki taiteen ja kulttuurin muodot löytävät uudelleen kuluttajansa. Markkinointi yhdessä tekijöiden kanssa on pieni kädenojennus haastavaan tilanteeseen. Kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen kulttuuria ja tapahtumia koskevaan päätöksentekoon on olennaista kysyntään vastaamiseksi. Osallistetaan myös nuoret esiintyjät tuottamaan omia produktioitaan. Tuetaan heitä siinä.

Musiikki- ja taideoppilaitosten kanssa tulee aloittaa yhteistyökeskustelu esim. miten Sibelius-opisto ja Pop & Jazz Konservatorio voisivat luoda jatkumon ammatillisille opinnoille. Ideana olisi, että osa opinnoista voisi suorittaa jo Hämeenlinnassa.

Hämeenlinna on matkailu- ja kulttuurikaupunki. Viestintä ja markkinointi ovat avainasemassa aiheita kehitettäessä, mutta samalla tarvitaan yhteinen päätös siitä, että jokainen hämeenlinnalainen on ylpeä kotikaupungistaan ja tekee tätä kautta omaa markkinointiaan eteenpäin.

Mari Parikka-Nihti

Lasten luontotoiminnan asiantuntija, VO

Kokoomus

Kategoriat
Blogit

Mika Walkamo: Haluaako Hämeenlinna oikeasti kasvaa?

Mika Walkamon mielipidekirjoitus

Kaupunki on suunnitellut jo pitkään keskusta-alueensa kehitystä. Esimerkiksi Hämeensaaren kehitys junnaa paikallaan, sillä valtuustolle eivät ole tähän mennessä kelvanneet vapaan rahan asunnot, monitoimiareena, eikä oikein mikään. Ilmeisestikin tyhjät hiekkakentät tuottavat verotuloja niin hyvin, että mitään ei tarvitse tehdä.

Ollaan Hämeensaaren kehityksestä mitä mieltä tahansa, fakta on se, että Hämeenlinna tarvitsee uusia investointeja, nostokurkia ja asukkaita.

Yleisin elinvoimahankkeiden vastustajien argumentti on, että kaupungin ei kannata olla mukana omalla panoksellaan eri hankkeissa. Kehityksen vastustajilta unohtuu, että kun kaupunki ei kasva, veropohja kutistuu. Näin on käynyt esimerkiksi Forssassa, joka on kärsinyt muuttotappiosta jo vuosia.

En ole tähän mennessä vielä kuullut yhtään aiheellista perustetta, miksi kaupunkimme ei tulisi kasvaa. Kasvua ja työpaikkoja tulee vain luomalla olosuhteet kannattavalle yritystoiminnalle. Hattu päästä ja punainen matto esiin yrityksille, jotka ovat valmiita laittamaan rahojaan kaupunkimme kehitykseen. Meidän tuleekin tehdä kaikkemme, että kaupunkimme yritykset pärjäävät.

Kaupungin kehittyessä ja kasvaessa saamme lisää investointeja, työpaikkoja ja asukkaita, sekä niitä kaivattuja verotuloja. Tätä tuskin sitkeimmätkään elinvoimahankkeiden vastustajat kiistävät. Kasvun ansiosta muodostuvilla verotuloilla vältämme leikkaukset ja varmistamme kaupunkimme peruspalveluiden, eli koulujen, päiväkotien, vanhustenhoidon ja terveydenhuollon laadukkaan ylläpidon myös jatkossa.

Pysähtyneisyys johtaa vääjäämättä kaupungin näivettymiseen. Siksi Hämeenlinnan on valittava nostokurkien ja kasvun tie.

Mika Walkamo

Kategoriat
Blogit

Kuvaja&Rautio: Tarkkuutta hankintoihin

Annemari Kuvajan ja Sari Raution mielipidekirjoitus

Koronakriisin pitkittyessä velkaelvytyksellä toteutettavat valinnat on harkittava entistä tarkemmin. Keskeinen työkalu tässä on julkiset hankinnat, joita Hämeenlinnassakin tehdään neljännesmiljardin edestä vuosittain. Tästä summasta suuri osa kohdistuu erilaisiin palveluihin liikenteestä hoivaan ja koulutuksesta terveydenhoitoon.

Julkiset hankinnat eivät ole ”vain” hankintoja, vaan niiden kautta voidaan tavoitella huomattavia myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassamme ja samalla tehostaa julkisen resurssin käyttöä. Uuden elinvoiman rakentamisessa hankinnat nousevat keskeiseen rooliin.

Julkisia hankintoja johdetaan osana strategista politiikkaa, eikä omana erillisenä saarekkeenaan. Edullinen yksikköhinta tai suuri määrä ei paljon lohduta, jos palvelu ei toimi tai vastaa tarpeeseen. Nykyistä avoimempi ennakoiva vuoropuhelu julkisen sektorin ja palveluja tarjoavien yritysten kanssa on niin ikään tarpeen. Toimiva monituottajamalli on kaikkien etu, ja siinä pitkäjänteinen, kunnioittava yhteistyö on välttämätöntä. Meillä on erinomaisia kokemuksia palveluiden kehittämisestä yhdessä niin ikäihmisten palveluissa kuin varhaiskasvatuksessa. Yksityiset toimivat myös julkisen toiminnan kirittäjinä – molempia tarvitaan. Suomen yrittäjämyönteisin kaupunki syntyy yhteistyössä.

Strategisesti johdetuissa hankinnoissa on tietysti myös muita tavoitteita kuin pelkkä eurojen riittävyys. Oiva esimerkki tulee Oulusta, jonka pyöräilykaupunkimainetta vain vahvistaa onnistunut pyöräteiden talvikunnossapidon hankinta. Siinä ostaja määrittelee paitsi pyöräteiden toivotun kunnon, myös kumppanuuden kaupunkilaisten kanssa ja ilmastotavoitteet. Sekä pyöräilijät, urakoitsijat että veronmaksajat kiittävät, ja hiilineutraaliustavoitteet etenevät. Sama kiitos meille!

Myös täällä Hämeenlinnassa on meidän jatkettava investointeja, fiksuja julkisia hankintoja ja suunniteltava elämää koronan jälkeen. Elinvoimaa, vetovoimaa ja lumovoimaa tarvitaan jatkossakin. Maailma muuttuu monelta osin, ja nyt tehtävillä valinnoilla on iso merkitys. Yhteisten arvojen ja visioiden tarve kasvaa. Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä – jatkossakin, kun toimimme yhdessä. Toivo elää, ja meitä jokaista tarvitaan.

Annemari Kuvaja ja Sari Rautio

Kategoriat
Blogit

Helena Lehkonen: Kotona hyvin – kaikki hyvin

Helena Lehkosen mielipidekirjoitus

Koti on maailman paras paikka lapselle, mutta valitettavasti joillekin vaarallisin. Kotona tapahtuva väkivalta, heitteille jättö, puutteellinen huolenpito, taloudellinen ahdinko ovat usein niitä juurisyitä, jotka sitten näkyvät ulospäin mm. masennuksena, väkivaltaisena käyttäytymisenä, oppimisvaikeuksina. Onkin ensiarvoisen tärkeää löytää keinoja puuttua näihin ongelmien taustalla oleviin tekijöihin samalla, kun hoidamme ulospäin näkyviä oireita. Lastensuojelun keskusliiton tutkimuksen mukaan (https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelunkeskusliitto/Miten_lastensuojelun_kustannukset_kertyvat.pdf) panostamalla ehkäisevän työn palveluihin päästiin lastensuojelumenoissa henkilöä kohden alle 12 000e kustannuksilla, mutta jos jouduttiin tekemään sijoituspäätös, olivat kustannukset jo yli 100 000 euroa. Johtopäätös on ilmeinen: ”Palvelujen saatavuuden lisäämisen peruspalveluissa tulee olla yksi keskeisistä toimenpiteistä, kun vahvistetaan ehkäisevän työn toimintaa.” Mielestäni meidän pitäisi rohkeasti lisätä ennaltaehkäisevää ja kotona elämisen tukemiseen tähtäävää intensiivistä perhetyötä, kotipalvelua ja esimerkiksi Icehearts-toimintaa sekä tiivistää hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Tämä on sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää.

Helena Lehkonen

Kategoriat
Blogit

Leevi Vekka: Hämeenlinna kehittyy koulutuksella!

Leevi Vekan mielipidekirjoitus

Hämeenlinnan kasvun ja kehityksen yksi keskeinen elementti on kaupungissa tarjolla olevat opiskelumahdollisuudet. Hyvää perusopetusta tarjotaan läpi Suomen, mutta laadukkaalla 2-3. asteen koulutustarjonnalla voimme kaupunkina erottua eduksemme. Ammattiopetuksen laatuun tulee satsata. Tavoitteena tulee olla, että opetus ylittää opiskelijoiden odotukset. Ammattiopisto Tavastian ykköstavoite tulee olla ”kivikovien ammattilaisten” tuottaminen työelämän tarpeisiin. Tavastian tulee hyödyntää aktiivisesti paikallisia yrittäjiä kehittäessään koulutusta, sillä yrittäjät tietävät parhaiten mitä tietoja ja taitoja työllistyminen vaatii. Tavastian ja työelämän yhteyksiä tulee vahvistaa ja ammattiopiston tulee olla haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani paikallisille yrityksille ja yrittäjille.

HAMK:n menestys on Hämeenlinnan kaupungille elintärkeää. Hämeenlinnan kaupungin on uskallettava ja rohjettava vaatia laatua ja uusia rohkeita avauksia opetuksen kehittämiseksi. Kaupunkia on kehitettävä nykyistä selkeämmin myös opiskelijoiden ja nuorten aikuisten tarpeita ja toiveita ajatellen. Nuoret muuttajat ja kotikaupunkiin opiskelemaan jäävät ovat kaupungin kasvun kannalta elintärkeä ryhmä. Oppilaitosten on pystyttävä kisaamaan verrokkien kanssa. Kaupungin on oltava vetovoimainen asuinpaikka, mielellään parempi kuin muut. Kilpailu opiskelijoista on kovaa – opiskelemaan hakeutuvat vaativat laatua ja vastinetta opiskeluun käyttämälleen ajalle ja elinvoimaa asuinympäristöltään. HAMK:n pitää tavoitella nykyistä konkreettisempaa yliopistoyhteistyötä. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Lahdesta, missä on mahdollista suorittaa kauppatieteiden ja tekniikan kandi- ja maisteritutkintoja Lappeenrannan yliopiston Lahden yksikössä. Nousu Suomen merkittävien opiskelukaupunkien joukkoon edellyttää monipuolista ja laadukasta koulutustarjontaa.

Laadukas koulutus on merkittävä elinvoimatekijä. Vaikka Hämeenlinnan vertailu esimerkiksi Tampereen tai Turun kanssa voi olla kokonsa puolesta vaikeaa, laadukkaiden korkeakoulukokonaisuuksien merkitys seutujen vetovoimalle on kiistaton. Laadukkaan koulutuksen kaupunkiin houkuttelemat nuoret ovat aktiivisia palveluiden käyttäjiä, sekä juurtuessaan seudulle ja perustaessaan perheen, pitkäaikaisia veronmaksajia. Laadukas koulutus muodostaa positiivisen kierteen, mikä tuo seudulle lisää yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja, jotka taas puolestaan houkuttelevat lisää opiskelijoita ja asukkaita.

Leevi Vekka, kuntavaaliehdokas, kok.