Kategoriat
Blogit

Mari Parikka-Nihti: Hämeenlinna kohti 2030 lukua

Mari Parikka-Nihdin mielipidekirjoitus

Varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevat päätökset tulevat olemaan SOTE uudistuksen jälkeen laajimmat lakisääteiset tehtävät kuntien luottamushenkilöillä. Edelleen näyttää kuitenkin olevan epäselvää mitä on varhaiskasvatus. Suomessa varhaiskasvatusta säädellään lailla ja se on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa painottuu pedagogiikka, joka tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista lasten kasvun, opetuksen sekä hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kodissa tehtävä lasten hoitaminen ei ole varhaiskasvatusta, eikä päivähoito käsitettä ole julkisessa keskustelussa syytä viljellä.

Eduskunnalle annetussa koulutuspoliittisessa selonteossa nousee vahvasti esille heikentyneet oppimistulokset erityisesti matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden osalta. Oppimisen edellytykset rakentuvat laadukkaassa varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksen on tutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti kaikkien lasten oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin. Erityisesti varhaiskasvatus on vaikuttavaa vaikeista oloista tuleville lapsille. Varhaiskasvatukseen osallistumisen on todettu vaikuttavan myöhempään koulumenestykseen.

Hämeenlinnan on ymmärrettävä varhaiskasvatuksen arvo niin lapsille kuin perheille. Varhaiskasvatuksen, kodin ja koulun yhteistyöllä edesautetaan vanhempia lasten oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa. Joustavilla ratkaisuilla ja yhteistyöllä niin neuvolan kuin koulun kanssa voidaan tukea lasten yksilöllistä kasvua opinpolulla. Riittävän pienet ryhmäkoot ja varhaiskasvatus lähipalveluna ovat arvovalinta, mutta myös taloudellinen satsaus tulevaisuuteen.

Oikeus oppia rahoitusta on jälleen myönnetty kunnille. Hämeenlinna sai esi- ja perusopetukseen 344 000 € ja varhaiskasvatukseen 144 000 €. Tavoitteena on tasa-arvon ja laadun parantaminen. Hämeenlinnassa on nyt jälleen mahdollisuus pienentää rahoituksen turvin ryhmäkokoja ja / tai palkata lisää henkilöstä. Tavoitteena tulee olla varhaisen tuen tarjoamien sekä oppimiserojen kaventaminen erityisesti huomioiden pandemian aikana tullut oppimisvaje.

Kuten kaikkia kuntalaisia koskevia ratkaisuja, myös näiden valtion rahoitusten oikeaa kohdentamista sekä saatuja tuloksia tulee arvioida. Nykyisten ja tulevien kuntapäättäjien ei soisi keskustelevan oman päiväkoti tai koulu kokemusten ”mutu” tuntumalla tämän hetken päätöksistä tai tulevaisuuden suuntaviivoista. Päättävässä elimessä olevan henkilön on kyettävä etsimään tutkittua ja arvioitua tietoa kyseessä olevasta aiheesta. Tarvitaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, jossa omat kokemukset, tunteet ja henkilökohtaiset intressit on pystyttävä jättämään syrjään.

Mari Parikka-Nihti

Lasten luontotoiminnan asiantuntija

varhaiskasvatuksen opettaja

Kokoomuksen kuntavaaliehdokas

Julkaistu Hämeen Sanomissa 20.04.2021